Ongelmallinen pelaaminen on monitahoinen ilmiö, eikä sille ole olemasssa yhtä, selkeää määritelmää tai aikarajaa siitä, mikä on liiallista pelaamista. Pelaamisen voi sanoa olevan ongelmallista kun se alkaa vaikuttaa kielteisesti henkilön elämään, kuten ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin tai terveyteen. Ongelmallisesta pelaamisesta voidaan puhua esimerkiksi silloin, kun pelaajalla ei ole pelaamisen lisäksi muita kiinnostuksen kohteita tai kun hän korvaa muiden ihmisten seuran kokonaan pelaamisella.
Digipeliongelma
Digitaalisiin peleihin kehittynyttä peliongelmaa ei toistaiseksi löydy kansainvälisistä tautiluokituksista. Pelihimo on diagnosoitu, mutta pelihimolla tarkoitetaan rahapeliongelmaa, ei digipeliongelmaa. Suomessa digitaalisesta pelaamisesta ja sen aiheuttamista ongelmista on tehty vain vähän väestötasoista tutkimusta, joten kattavaa kuvaa ongelmien laajuudesta ei ole.
Pelaamisen ongelmallisuutta ei voi mitata vain siihen käytetyllä ajalla, vaan keskeisempää on tarkastella, kuinka pelaaminen vaikuttaa muuhun elämään. Aktiivinenkaan pelaaminen ei ole välttämättä merkki peliongelmasta, vaan kyse voi olla harrastuksesta, johon halutaan panostaa. Keskeinen liiallisen pelaamisen tunnusmerkki on se, että pelaaminen alkaa hallita muuta elämää. Arkirytmi häiriintyy pelaamisen vuoksi: unen määrä jää vähäiseksi ja koulutehtäviin ei riitä aika. Pelaaminen voi näkyä myös poissaoloina koulusta, jos takana on pitkä peliyö. Pitkäaikainen unenpuute voi altistaa myös muille fyysisille sairauksille ja aiheuttaa masennusoireita.
Digitaalisissa peleissä riippuvuus ei välttämättä kohdistu niinkään itse peliin ja pelaamiseen vaan ennemminkin peleissä rakentuneisiin ihmissuhteisiin ja roolipelien kautta luotuun minäkuvaan. Paljon pelaava nuori rakentaa identiteettiään pelaamisen kautta. Pelaamisen lopettamisessa tai vähentämisessä vaikeinta voi ollakin ajatus peli-identiteetin ja pelaamisen kautta luotujen sosiaalisten suhteiden menettämisestä.
Rahapeliongelma
Rahapeliongelmaa on vaikea tunnistaa, sillä se ei näy päälle päin samalla tavalla kuin esimerkiksi alkoholiongelma näkyy. Rahapeliongelma voi paljastua nuoren läheisille vasta siinä vaiheessa kun pelaamisesta on aiheutunut haittoja useille elämän osa-alueille, kuten ihmissuhteisiin, talouteen ja psyykkiseen hyvinvointiin.
Ongelmapelaaminen on liiallista rahapelien pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti henkilön muihin elämän alueisiin, kuten hänen psyykkiseen tai fyysiseen terveyteensä, suoriutumiseen koulussa tai työelämässä, talouteen ja/tai ihmissuhteisiin.
Peliongelmaa ei voi mitata rahassa, vaikka siihen lähes aina liittyy taloudellisia ongelmia. Ihmisten varallisuus on erilainen ja samoin myös heidän kykynsä kestää rahanmenetyksiä, joten sitä kautta ei voi sanoa, milloin joku pelaa ongelmallisesti. Rahapelaamisen ongelmallisuutta määriteltäessä tulisi taloudellisten tappioiden lisäksi ottaa huomioon myös pelaamiseen käytettävä aika ja pelaamisesta aiheutuvat seuraukset.
